Muiden esimerkkiä seuraten

Seuraan vähän myöhässä nyt tätä nakuiltrendiä. Onhan mun jo pidempään ollut tarkoitus kantaa korteni kekoon, mutta en vain ole muistanut missään välissä ottaa kuvia paljaista kynsistäni. En meinaa oikeastaan ikinä ole ilman lakkaa ja aina kun tämän hasateen muistan, niin olen jo ehtinyt lakkaa sutia kynsiin. Ja aina sitten vaan totean, että ensi kerralla sitten kuvaan ne laakttomat kynnet...

Samaan syssyyn ajattelin pistää myös tuon meikittömän kasvokuvan, vaikken täällä nyt kamalasti sitä meikattuakaan naamaani esittele tai mitään meikkitutoja tee. Mutta tuohon meikittömyyteen halusin kuitenkin sanoa pari sanaa ja siksipä saatte nyt katsella myös mikitöntä kasvokuvaani tässä postaksessa.

 Mistähän tämä kaikki sai alkunsa? Sonne haastoi kynsibloggaajia postaamaan "meikittömät kyntensä" ja Veera aloitti buumin meikkaamattomien ja muokkaamattomien kasvojen postailusta.

Aloitetaan niistä käsistä. Kuvat ovat aika valoittuneita, koska jouduin ne salamalla ottamaan ja en tosiaan muokannut näitä yhtään! Pakko myöntää, että olen oikeasti tosi laiska muutenkin muokkaamaan kuviani. Mieluiten postaisin ne suoraan sellaisina kuin kamerasta tulee, niin jäis paremmin aikaa itse postausten kirjoittamiseen. Mutta pakko on välillä säätää vähän valotusta (varsinkin näin talven pimeinä päivinä) ja rajata kaikkea ylimäärästä pois. En kyllä jaksa mitään karvoja photoshoppailla pois, enkä edes kynsinauhojani kuvankäsittelyn avulla siisti. Kai se ois hyvä joskus panostaa enemmän laadukkaampiin kuviin, mutta sitten kantsis varmaan hankkia joku järkkäri. En ole valokuvaaja ja se kyllä varmasti näkyy. :D

Mutta siis, niihin kynsiin. Ensin vasen käsi, jota olen nyt enemmän kuvannut.

Kuvasta huomaa hyvin, mitkä kynnet mulla helpoiten kasvaa. Nimetön ja pikkurilli ovat tässäkin kuvassa pisimmässä kunnossa ja niitä joudun usein lyhentämään, kun muut sormet monesti onnistun vain katkomaan ennen kuin niitä tarvitsee lyhentää.



Keltaisethan nuo on ja siksipä pidän aina lakkaa, kun jossain liikun tai vaikka olisinkin vain kotona. En yleensä edes ala poistaa lakkoja, jos en tiedä pystyväni niitä samantien uudelleen lakkaamaan. Lisäksi kynteni katkeaisivat tai liuskoittuisivat heti, jos olisin ilman lakkaa.

Mä tykkäsin aiemmin pitää pidempiä kynsiä, mutta nykyisin kyllä oon sen verran mukavuuden haluinen, että välillä viilaan kynnet hyvinkin lyhyiksi. Lyhyemät vaan ovat käytännöllisemmät tanssitunneilla. Esim kontakti-imroa tehdessä tai muuten parityöskentelyssä ei oo todellakaan kivaa kynsiä kaveria ja silloin ihan tietoisesti lyhennän kynsiä niin pajon kuin vain raaskin. Helpostihan ne pitkän kynnen napsauttaa tanssitunnilla esim lattiaan ja poikkihan ne siitä helposti menee. Vähintään lakat varisevat puolesta kynnestä pois osuman sattuessa. Juuri viimeviikolla pyyhkäisin käden pitkin lattiaa ja peukalosta pyyhkiytyi puolet lakasta pois. Pitäis aina pitää varalla laukussa lakkaa, jolla paikata lohjennut lakkaus... Mutta kun vaihtaa lakkauksia niin usein, niin laukkuun olsi kuitenkin jäänyt se edellisen lakkauksen väri! :D

Kuvaan tällä hetkellä kuviini yleensä vasuria, koska oikean käden peukalo on vähän aikaa sitten lohjennut ikävästi ja siksi aika muotopuoli. Eikä se näytä oikein kivalta kuvissa. Jonkin aikaa kynsi oli teepussilla paikattu, mutta sitten päätin lyhentää kynnen. Alla oikea käteni nykyisessä kunnossaan ja peukalossakin näkyy kynttä jo jonkin verran, jee! Sain tasoitettua peukalon kynnen nyt suht järkevästi, eikä se ole siis enää ihan niin muotopuoli.



Mulla muuten lohkeaa aina peukaloista kynnet tai lähtevät liuskoittumaan tai eivät vain muuten kasva. Mulla ei ole ikinä peukaloissa yhtä pitkiä kynsiä kuin muissa sormissa, koska en vain halua pitää muiden sormien kynsiä yhtä nysinä. Mulla on ollut peukaloissa pitkät kynnet vain silloin kun mulla oli geelikynnet. Silloin oli muuten vähän totuttelemista aluksi, enkä meinannut osata toimia yhtään, vaikka pitutta ei ollut edes kovin paljon. Mutta kun normaalisti peukalon kynnet vain juuri ja juuri kurkistavat sormen pään yli, niin "semmoinen muihin kynsiin nähden normaali pituus" oli peukalossa aika iso muutos.

Ja sitten siihen kasvokuvaan. Tässä sitä ollaan, suihkusta suoraan tulleena pitkän päivän jälkeen.



Mä näytän nykyään suurimman osan elämästäni tältä. Mä meikkaan oikeasti nykyisin tosi harvoin. Mun elämä koostuu niin suurelta osin tanssimisesta eli treenaamisesta, jolloin hikoillaan ja en siksi oikein näe mitään järkeä siinä, että käyttäisin aamulla aikaani meikkaamiseen. Mähän kuitenkin hikoilisin sen meikin heti ensimmäisellä tunnilla pois ja meikit naamassa on musta vähän ällöttävä treenata. Ainakin mä hikoilen niin paljon. Joskus koulun alkuaikoina saatoin laittaa vedenkestävää ripsaria, mutta kyllä mä senkin sitten aloin jättää pois, kun aloin tottua meikkaamattomuuteen, eikä ollut enää sellaista "paloa" meikata.

Nykyisin oon siis aika laiska meikkaaja ja laittautuja, vaikka tykkään siitä edelleen ihan hirmuisesti. Nykyään laittaudun vain oikeasti johonkin erityisiin tilaisuuksiin (esim juhliin), kun ennen tykkäsin laittautua mm kaupungille kahville tai shoppailemaan lähitessäni. Olen siis huomannut selkeän muutoksen suhtautumisessani meikkaamiseen. Mulle on tosi luonnollista olla ilman meikkiä, enkä sitä enää edes muista ta erityisemmin ajattele. Ja kun yleensä pukeutuukin treenivaatteisiin, niin hassultahan se vian näyttäisi, jos on naama ihan tällätty. Jos koulussa on teoria-aineita ja laitan päälleni "jotain parempaa" eli vaikkapa farkut ja jonkun kivan tunikan, niin saatan sitä ripsariakin vähän pistää. Ja jos ei ole yhtään treenitunteja, niin voin jopa heittäytyä hurjaksi ja meikata "ihan kunnolla". Tämmöisiä päivä tulee vain aika harvoin. Viikonloppuisinkin olen aika paljon kotona tai jos lähden käymään kaupungilla, niin aika harvoin jaksan ripsaria ja kulmakynää enempää meikkiä laittaa. Tosin nykyään tykkään laittaa myös huuliin vähän väriä, sekin tekee musta heti elävämmän näköisen.

Ehdottomasti näytän mielestäni kauniimmalta/siistimmältä/huolitellummalta meikattuna. Onhan mulla tummat silmänaluset ja olemattomat ripset & kulmat. Olen myös tosi kalpea, eli näytän helposti aika kuolleelta ilman poskipunaa ja iho punottaa helposti. Mun "pikameikki" sisältääkin aina ripsaria, kulmakynää ja poskipunaa, jotta näytän vähän elävämmältä. Ennen mulle oli tosi tärkeää tasoittaa ihoa ja peittää punaisuutta, mutta nykyisin olen aika laiska meikkivoiteiden ja puuterien käyttäjä. Huulipunia ja erilaisia värillisä kiiltoja olen taas alkanut käyttää enemmän, myös arkisemmissa tilanteissa ja koulussakin. Niillä saa helposti väriä kasvoihin ja olo tule paljon freshimmäksi kun on vähän huulissa punaa. :)

Siinäpä siis mun alastonta totuutta. Jos et ole jo tätä tehnyt, niin suosittelen osallistumaan! Ja jos olet tämän tehnyt, saa mulle laittaa linkkiä postaukseen!