Herra on selkeästi jo hyvin kotiutunut ja uskaltaa olla vapautunut ja rento kotioloissa. Enää ei jokaista pientä ääntä käytävästä tarvi haukkua ja päivisinkin jää suht hyvin odottamaan siksi aikaa kun minä olen koulussa ja avomies töissä. Jätettiin kyllä naapureille lappu, jossa pahoitellaan mahdollista koiran haukuntaa, kun meillä on tämä uusi tulokas. Meidän kun käskettiin varautumaan eroahdistukseen, kun Bobo on niin ihmisläheinen.
Käyn usein päivällä ruokiksella ulkoiluttamassa pojat, ettei tarvitse olla niin pitkään pissaamatta ja aika vähän on vahinkoja sattunut. Meillä on taas jo matotkin lattialla, kun huomattiin Bobon olevan jo tosi sisäsiisti.
Kauhean vikkelä poika on (vaikea saada kokonaisena kuvaan!) ja selvästi paljon pentumaisempi kuin Veeti. Vastahan se Veetikin oli sen 2v ja nyt täyttää 7 tammikuussa. Niin se aika vaan menee...
Bobo pelkää jossain määrin miehiä, mutta avomiehen kanssa ovat jo ihan kavereita ja ottavat sylikkäin päiväunia. :) Eli kun Bobo pääsee tutustumaan, niin kyllä sitten ollaan kavereita. Naisten syliin se tunkee tosi nopeasti, ihan vieraidenkin. :D Kaikki uusi ja ihmeellinen tietenkin on aluksi vähän pelottavaa.
Nojatuoli on sekä Bobon että Veetin lempipaikkoja. Onneksi siitä ei ole tullut tappelua, koska myös säkkituoli on koirien ahkerassa käytössä. Ja kahdestaankin ovat tuohon tuolille mahtuneet.
Bobo rakastaa olla paijattavana ja on kyllä aikamoinen sylikoira. Veeti kun jaksaa olla kyllä vieressä, mutta halailu ja sylissä olo on enimmäkseen vain ahdistavaa. Mutta ei Bobolle. Boboa voi halailla vaikka kuinka paljon ja se tuntuu vain rakastavan sitä kiehnäämistä. Onneksi kokoa ei ole tuota enempää, että juuri ja juuri mahtuu syliin tämä kaveri. :) Vähän Bobo on Veetiä kookkaampi, mutta hyvin Bobon jaksaa vielä nostaa. Halusin nimenomaan Veetille suht samankokoisen kaverin, ettei tarvi pelätä toisen tulemista tallotuksi.
Loppuun kuva vielä innokkaasta ulos menijästä. Bobo tuli Suomeen juuri kun ne pahimmat pakkaset alkoivat ja kyllä se oli aikamoinen muutos Bobolle. Romaniassakun oli vielä lämpötila reippaasti plussan puolella ja Suomessa olikin sitten äkkiä melkein -20 astetta. Aluksi Veeti lainasi Bobolle takkia, että pihalla ei palella niin paljoa ja sittemmin Bobo sai oman tyylikkään takin. Ja nyt kun on tottunut, niin ihan joka lenkille ei tarvitse pistää edes takkia enää päälle.
Onpa suloinen otus tämä Bobo! Taisin muuten kerran nähdä teidät keskustan suunnalla lenkillä, ainakin kaksi samanlaista koiraa oli ja rupsin jälkeenpäin miettimään että olisittekohan olleet te :)
VastaaPoistaBobo kiittää! :) Hyvinkin todennäköisesti ollaan oltu me, asutaan meinaan aika keskustassa.
VastaaPoista