Joulukuinen tervehdys!

Hei vaan pitkästä aikaa! Onkos siellä ruutujen ääressä vielä lukijoita? Muutama kuukausi tässä on vietetty hiljaiseloa blogin puolella, koska työkiireet ja elämä muutenkin on ollut sen verran aikaa vievää, että koin paremmaksi pitää pientä taukoa bloggaamisesta. Lisäksi olen jo pidempään kaivannut hieman uusia tuulia blogiini ja koetankin saada aikaan jonkinlaisia tarpeellisia uudistuksia ennen kuin palaan kunnolla bloggaamisen pariin.

Nyt toivoisinkin, että jos tänne blogiin nyt sattuu lukijoitani eksymään, niin vastailkaapa tuohon sivupalkista löytyvään kyselyyni, kiitos!

Mikä kuulostaa kivalta?
Kynsilakkakarkkia
Tanhdon tuon lakan!
Velvet Matte
Polish & Pink
Lakkaillen 

Kun nyt kerran on joulukuu, niin pari sanaa tottakai joulukalentereista. Minulta löytyy pari kosmetiikkakalenteria: Kicksin ja Essencen, kuten viimekin vuonna. Lisäksi sain äidiltä vielä yllärinä Kultajuosen korukalenterin. Availen joulukalenterin luukkuja instagramin ja blogin facebooksivun puolella, joten vaikka itse blogissa onkin nyt vielä jonkin aikaa hiljaista, kannattaa seurailla noita muita sosiaalisen median kanaviani. Blogiin teen kyllä joulukalentereista jonkinlaisen koontipostauksen kun kaikki luukut ovat auenneet.

Instasta minut löytää nimimerkillä Ninianee ja blogin faceen pääset tästä. Tässä postauksessa muutaman kuvan verran joulukalenterisisältöjä, joita tähän mennessä on tullut.



Onko teillä lukijoilla joulukalentereita? Kosmetiikka-, suklaa- vai ihan jotain muita joulukalentereita?

Hei täältä työkiireiden keskeltä!

Syksy se tulee auttamatta, siitä yksi varma merkki on syksyn tanssikauden käynnistyminen ja sen tuomat työkiireet. Tällä viikolla minulla alkoi taas täydellä tohinalla opetushommat ja elokuun loppu onkin hurahtanut tanssitunteja suunnitellen ja kaikkia pikku hommia hoitaen töihin liittyen. Hetki varmasti vielä menee ennen kuin tähän tohinaan taas tottuu näin useamman kuukauden tauon jälkeen. Tällä hetkellä vapaa-aika menee lähinnä nukkumiseen ja kehon palautumiseen.

Pientä breikkiä siis täällä blokin puolella taitaa pukata nyt auttamatta, ennen kuin löydän taas järkevän välin koneella istuskelulle ja postausten naputtelulle. Aamuvirkkuus kun ei todellakaan ole se mun juttuni, niin ainakaan toistaiseksi en ole alkanut aamuvarhain heräillä postauksia kirjoittelemaan, vaikka tällä hetkellä se tuntuisi aikataulullisesti järkevältä. Sen lisäksi, että iltani menevät tästä eteenpäin pitkälti töiden merkeissä, ilmoittauduin myös itse yhdelle tanssikurssille! Ettei vain pääse tuo aika käymään pitkäksi tai jos vaikka ei tulisi muuten tanssittua tarpeeksi. :D Mutta pakko oli, kun tarjoutui niin kiva tilaisuus päästä pitkästä aikaa hieman afroilemaan.

Kaiken tämän työtohinan keskellä minulta vielä hajosi puhelin. Ihan varoittamatta. Ei kiva. Ja mä tykkäsin niin paljon mun rakkaasta Samsung Note II:sta. Rip. Mutta onneksi kaapin perältä löytyi viikoksi ensin varapuhelin (kosketusnäytöllä jopa, ei mikään Nokia 5510 sentään :D ) ja nyt on puhelinkaupoillakin käyty. Minä ja mun uus Samsung Galazy S6 ollaan tultu hyvin juttuun, vaikka vasta vähän aikaa ollaan yhdessä oltukin. (Tämän postauksen kuvat on muuten otettu vielä rakkaalla vanhalla Notella. On muuten aika hurjasti parempi kuvalaatu tuossa uudessa luurissa.)

Kynsiä olen kyllä jaksanut lakkailla ihan innokkaasti samalla kun töiden jälkeen tuijottelen tallenteita kotisohvalla. Juuri siirsin ison kansa uusia kynsikuvia (ja muitakin kuvia) koneelle, vielä kun saisi ne blogipostauksiksi asti. Ja mulla ois vaikka mitä ihania kesäjuttuja postaamatta vielä! Apua, mihin se kesä oikein katosi?! Tuntuuko muista yhtään samalta?

Mitä syksy tuo teille lukijoille tullessaan?

Pikakuulumiset: Pieni koirapotilas

Meillä on ollut aika jännät paikat nyt täällä kotona ja blogissakin on ollut aiottua hiljaisempaa, koska meidän ikinuori Veeti-hauva kävi noin viikko sitten isossa leikkauksessa. Veetin jalasta löydettiin kesäkuussa ihomuutos/patti, joka osoittautui koepalojen oton ja patologin tutkimusten jälkeen kasvaimeksi/syövän esiasteeksi. Oli aika piinaavaa odotella tuloksia näytteiden otosta ensin pari viikkoa ja sitten kun saimme vielä ikäviä uutisia, niin kyllä siinä käytiin jo kaikki mahdolliset kauhuskenaariot läpi ja oltiin haljeta huolesta.

Ensin tassua hoidettiin antibiotilla, mutta päädyimme lopulta leikkauttamaan koko ihomuutoksen pois jotta se ei ehtisi kehittyä syöväksi. Onneksi selvisimme lopulta aiempaa arvioitua pienemmällä leikkauksella ja koko homma hoitui valmiiksi asti yhdessä leikkauksessa. Tassussa on nyt monta tikkiä ja pari viikkoa pitäisi rajoittaa kaikkea leikkimistä, riehumista ja turhaa kävelyä. Veeti tosin vaikuttaa nyt jo niin terveeltä ja elinvoimaiselta, että tässä tulee todellakin olemaan haastetta.

Veeti viettääkin nyt aikaansa kauluri päässä, mutta se alkaa olla jo aika tuttu juttu, nimittäin tassun nuoleminen/pureminen estettiin jo ennen leikakusta kaulurilla, joten kaulurielämää on Veetillä takana jo useampi viikko.

Eilen saatiin hyviä uutisiä, kun tassusta poistettu ihmuutos oli tutkittu patologin toimesta. Tulokset olivat ihan samat kuin aiemmissa koepaloissa, eli ei vielä syöpää ja koko kasvain saatiin pois leikkauksessa. Eli paremmin ei olisi voinut mennä ja näyttää siltä, että juuri oikeaan aikaan käytiin leikkauksessa! Kyllä tuli helpottunut olo! Vaikka tässä onkin nyt useita viikkoja vielä edessä toipuvan koirapotilaan kanssa, niin uskoa on, että pahin on nyt takana ja elämä alkaa pikkuhiljaa taas normalisoitua.

I'm A Barbie Girl

Nämä kuvat ovat jo reilun vuoden takaa, mutta tajusin tässä yksi päivä vanhoja valokuvia tietokoneella selatessani, etten ole tainnut näitä koskaan blogissani julkaista. Instan puolella mun "barbielook" on kyllä muistaaseni vilahtanut. (Näyttääkö tämä jonkun mielestä tutulta? :D )

Mun ystävällä oli kolmekymppiset ja niiden teemana oli "Barbie ja Ken". Olen aina rakastanut pukeutumista, naamiaisia ja kaikkea sen tyyppistä, joten innostuin tästäkin aiheesta tietenkin ihan kympillä. Minä kun olen yleensä semmoinen tyyppi, että sitten todellakin panostan kunnolla, jos tämmöisiin naamiaisjuttuihin lähden mukaan. :) Meikkiäkin suunnittelin googlailemalla Barbien kasvokuvia. Otin kyllä vähän omia vapauksia, koska halusin lookistani lähinnä semmoisen "överipinkin", joka ei ikimaailmassa normioloissa toimisi.

Peruukki ja takki tuli lainattua koululta. Ne olivat minulla juuri hieman aiemmin olleet eräässä tanssiteoksessa esiintymisasuina. Nimilapussa luki roolihahmoni nimi "Lady" ja askartelin siihen nopeasti päälle tekstin "Barbie". Toppi, kegät, korut ja vyö ovat omia, leggarit ja hame tuli lainattua päivänsankarilta.

Peruukki on muuten ihan hullun painava ja se pitää kiinnittää miljoonalla pinnillä, jotta se pysyy kunnolla. Peruukin nuttura kun on sen verran painava ja alas tehty, että se vetää helposti peruukkia alas niskaa kohti. Onneksi tanssiesityksissä minulla oli kampaaja apunani, jotta tukkalaite saatiin kiinni niin, ettei se tanssiessa tippunut. Nyt jouduin taiteilemaan tämän päähäni ilman ulkopuolista apua ja ilman sukkahousumyssyä, mutta onnistuin! Kyllähän noissa kuvissa vähän omat hiukset pilkistelee alta, mutta en antanut sen häiritä asiaa.

Vaikka Barbeilla ei kai yleensä ole kynsilakkaa, niin eihän tämä Barbie voinut lähteä liikenteeseen ilman lakkauksia. Ehkä ihan klassinen ranskalainen manikyyri olisi sopinut, mutta päädyin kuitenkin pinkkiin kimmellykseen, koska ajattelin sen olevan sopiva tähän muutenkin aika överiin tyyliini.

Käyttämäni lakat ovat muistaakseni Essencen Sparkling Sugar lakkoja (poistuneet jo valitettavasti valikoimasta). Vaaleampi on nimeltään Baby, You're A Firework ja tummempi Hey Mister Sandman. Nämä ovat ikään kuin hiekkalakkoja, mutta kuitenkin aika tasaisia sellaisia. Itse en näitä varsinaisesti tekstuurilakoiksi laske, koska monet glitteritkin ovat tekstuurisempia kuin nämä.

Mitä tykkäätte "barbietyylistäni"? :D Löytyykö lukijoista sellaisia, jotka ovat viime aikoina olleet naamiaisissa? (Jos löytyy kuvaa, niin laittakaa kommentteihin! :) )

Lempiväri: pinkki

Varmaankin kaikki jotka jonkin aikaa ovat blogiani seuranneet, ovat tietoisia siitä, että pinkki on yksi ehdottomia lempivärejäni. Olen ihan lapsuudesta asti kyseistä väriä rakastanut ja tuskin kamalasti valehtelen, jos sanon, että pinkkejä lakkoja minulta varmaankin löytyy eniten lakkakaapistani.
 Pinkki on väri, joka saa yleensä mielialani aina paremmaksi. Ja sitä on kiva käyttää esim tehostevärinä, kuten alla näkyvässä asussa.

toppi Gina Tricot

paita Seppälä

farkut Seppälä

hiuskoriste ?

Aika harvoin tulee lakattua kynsiä niin, että ne mätsäävät sen päivän asuun. Mutta eräänä päivänä minulle tuli pakottava tarve saada pinkit kynnet, jotka sopivat päälläni olevaan pinkkiin toppii. Löysin vielä hiuksiini pinkin höyhenkoristeen ja onhan puhelimessanikin sopivasti pinkit kuoret, joten päivän teemaväri oli aika selkeä. Niin ja kynsille päätyi Picture Polishin upea kirkas kimaltava Wanderlust. Niin päheä lakka jo itsessään, ettei tää kaipaa edes mitään koristeluja.

Tänä keväänä ja kesänä olen muuten viihtynyt entistä enemmän myös yksivärisissä lakkauksissa. Yksivärinen lakkaus on nopea ja helppo toteuttaa ja ykivärisiä lakkauksia toteuttaessa pääsee paljon helpommin ja nopeammin kokeilemaan kaikkia ihania uusia lakkoja. :D En minä silti kynsien koristelusta aio luopua, mutta näin kesällä olen huomannut, että erityisesti kirkkaat kesäiset neonit houkuttelevat tekemään yksivärisiä kirkkaita kynsiä.

Kuvat on muuten otettu päivänä, jolloin minulla oli Iittalassa tanssioppaitteni kevätnäytös. Ihana lämmin keli, vaikka oli vasta kevät. Ja kannoin kotiin ison kasan kukkia ja muita lahjuksia. Vitsi että oli hieno fiilis, tuntui että jotain on tullut tehtyä oikein ja monien oppilaiden kanssa jo odotetaan, että nähdään taas syksyllä. Yhä nyt tätä postuasta kirjoitellessa alkaa hymyilyttää kun sitä ajattelen. Mulla on ollut tosi huippu työvuosi ja tykkään nykyisestä työpaikastani paljon. Ja ihanaa kun saa tehdä näitä tanssinopettajan hommia täyspäiväisesti, kun siitä olen aina haaveillut. :)

Ja loppuun mainittakoon, että Korkokengissä on nyt myös facebookissa. Käykää tykkäämässä ja kertokaa, mitä sinne haluaisitte. :)

Vappuhauvoja ja minioneja

Vappu oli ja meni aikoja sitten, mutta minun on pakko päästä jakamaan teille nämä pari kuvaa minun pikku minioneistani!

Tuolla perheemme vähiten karvaisella miesasukilla oli työpaikallaan naamiaiset vapun kunniaksi ja päätettiin sitten yhteistuumin, että herrasta tehdään kätyri! Idea tuli tietenkin vasta edellisenä päivänä, joten aika kiire tuli hankkia tarvittavat varusteet, mutta mielestäni onnistuimme aika hyvin! Mallina oli pari päivää aiemmin ostamani vappupallo, joka muuten ei vieläkään ole suostunut tyhjenemään, vaan killuu edelleen meidän parvekkeella melkein yhtä korkealla ilmassa kuin tuolloinkin.

Instan puolella jaoinkin melkein reaaliaikaisesti vapputunnelmiani ja tässä vielä muutamia instastakin löytyviä kuvia vappupäivältä. Vietin ensimmäistä kertaa vappua Tampereella ja minusta oli jotenkin ihanaa, että liikkeellä oli niin paljon ihmisiä ja meillä vierähtikin tovi kun kierreltiin kojuja, katsottiin teekkarikastetta ja syötiin. Hämeenlinnassa ja Kuopiossa vapputorimeiningit tuli aina hyvinkin nopeasti katsastettua, mutta Tampereella tuntui olevan hieman enemmän nähtävää ja koettavaa.

Meillä vappuperinteeseen kuuluu irtoäätelön syönti, eli jätskikausi pitää avata viimeistään vappuna. Aloitin tämän perinteen lapsena äitini kanssa ja olen sitä jatkanut nyt myöhemminkin. Ei väliä mikä keli on, aina syödään jäätelöt. Vuosi sitten taivaata sateli räntää kun söimme jäätelöä Kuopion torilla. Tänä vuonna oli oikein mukavan lämmin keli. Napattiin me jäätelöiden lisäksi super hyvät burgerit matkaamme yhdestä Hämeenkadulla olleesta kojusta, koska kaupungilla tuli vietettyä niin pitkä aika, että ehti tulla nälkä.

Vappuaattona kävimme pyörähtämässä Särkänniemessä syömässä vohveleita ja ostamassa minulle kausikortti. Sää ei valitettavasti ollut yhtä hyvä kuin vappupäivänä, mutta silti oli kiva tehdä vuoden ensimmäinen vierailu Särkänniemeen jo näin aikaisessa vaiheessa.

Jonkinmoinen vappuperinne on myös se, että minusta otetaan kuva ylioppilaslakki päässä ja koira sylissä. Perinne akoi kun Veeti oli ihan pentu (Veetin ensimmäisenä vappuna, jolloin Veeti oli ehtinyt olla meillä vasta muutaman päivän) ja nykyään sitten räpsitään yleensä myös Bobon kanssa kaverikuva vappuna. Olisi varmaan pitänyt tähän kaivella vuosien takaa se ihan ensimmäinen kuva minusta ja Veetistä vappua viettämässä. Ollaan me meinaan vähän siitä muututtu. :)

Kevätkuulumisia

Voi vitsi, kyllä se kesä kuulkaa on tulossa ihan selvästi! Oletteko huomanneet? Valon määrä on lisääntynyt ja ulkona tervehtii entistä useammin ihana auringonpaiste! Itselle tämä kevään ja kesän tulo näkyy hyvin selvästi iltaisin, kun pääsen töistä ja ei olekaan vielä pimeää! Kyllä se vaan on niin paljon kivempi ajella kotiin vähän valoisassa, eikä ihan pilkkopimeässä!

Koirat nauttivat silminnähden, kun aina ulkona ei olekaan enää vain märkää ja kylmää. Kuivalla asfaltilla on kiva painella menemään ja hiekkapoluillakin voi liikkua mutaantumatta kauttaaltaan kun joka päivä ei sada vettä.



Kevään tulon miinuspuolena on sitten kai se ainainen flunssakierre, epämääräinen allergia  ja katupölyn aiheuttamat oireet. Nyt vihdoin tuntuu siltä, että alan olla voiton puolella, sillä melkein 3 viikkoa minulla meni enemmän ja vähemmän räkiessä, yskiessä ja kurkkukivusta kärsiessä. Juuri ja juuri jaksoi omat työt hoitaa, mutta sen lisäksi ei paljon muuhun voimia riittänyt. Kotiin päästyä halusi aina vain syödä ja nukkua, siksi blogissakin on nyt vierähtänyt tovi edellisestä postauksesta. Enkä ole pitkään aikaan päässyt itse yhtään tanssimaan tai treenaamaan, kun voimia on pitänyt säästellä opetuskerroille. No, onneksi kesälle on suunnitteilla paljon tanssia. :)

Minun pitäisi vielä kaivella varastosta viimeiset kevättakit ja kengät. Tuon epämääräisen sairastelun takia en ole ehtinyt tia jaksanut vielä tätä tehdä, mutta hinku on jo kova päästä käyttämään kevyempiä ja kesäisempiä vaatteita. Kyllähän tuolla monena päivänä on jo nahkatakilla pärjännyt. Hameet ja mekot pitää myös kaivella taas ahkerammin käyttöön. Olin jo meinaan ihan unohtanut, että omistan esim tuon yllä hieman näkyvän ihanan lappuhaalarimekon. Kyllä kevät tuo taas uutta intoa pukeutumiseenkin, kun kaikkea ei tarvitse piilotella paksujen takkien alle!

Oikeastaan pääsiäisestä lähtien on elämä ollut aika kiireistä, sillä olen viihtynyt paljon reissunpäällä. Töiden puolesta on riittänyt erilaisia projekteja, kuten kevätnäytöksien suunnittelua, kisailmoittautumisia ja vaatteiden tilailua tanssiryhmälle. Lisäksi olen mukana järjestämässä ensi syksynä erästä tanssitapahtumaa ja sen suunnittelu on jo kovassa käynnissä. Välillä illan opetuksien jälkeen olen suunnannut vielä kokoustamaan ja äidinkin luona on välillä tullut yövyttyä, ettei ole tarvinnut yöllä kotiin asti ajella. Nämä kiireet jatkuvat vielä parisen viikkoa ja sitten alkaa onneksi helpottamaan, kun osa näytöksistä on jo ohi jne. Toukokuussa on jo ihan löysää ja minulla on varmasti paljon aikaa kotona oleilulle ja kaikelle kivalle puuhalle, mitä nyt ei ole yksinkertaisesti ehtinyt. Kyllä sitä jo vähän kaipaa sitä, että saa vain olla välillä rauhassa kotona. Eiköhän tuo muukin perhe kaipaa, nimittäin ainakin Veeti vaikuttaa alla olevien kuvien perusteella siltä, että on saanut reissaamisesta (ainakin minun) tarpeekseen, kun eräs ilta päätti käpertyä eteisessä olevan laukun päälle, joka siinä edelleen kökötti edellisen reissun jäljiltä vielä purkamattomana.

Vaikka kiirettä on ollut, niin olen sentään ehtinyt vähän pyöriä kaupungillakin vapaapäivinäni (shoppailla!) ja käynyt nauttimassa roskaruokaa sekä Burger Kingissä että Tampereen uudessa burgeripaikassa nimeltä Friends & Brgrs. Burger King alkaa olla jo näin lähemmäs vuoden Tampereella (en ollut ennen Tampereelle muuttoani ikinä käynyt) asuneena "ihan vanha juttu", vakka se edelleen on mun lemppari, eli voittaa mäkkärin ja hesen kyllä mennen tullen. Mutta nyt saatan kyllä joku kerta BK:n sijasta käydä tuolla Friends & Brgrsissa, sillä ainakin näin yhdellä kokeilulla heidän hampparinsa ja erityisesti rankalaisensa ovat erittäin maukkaita! Plussaa siitä, että hampparin saa gluteenittomana, joten pääsin tänne syömään äidin kanssa kun hän tuli kylään.

Kynsien suhteen olen mennyt todella paljon ihan yksivärisillä lakkauksilla ja todella simppelillä linjalla sairastelun ja ajanpuutteen vuoksi. Välillä on ollut ihan tervetullutta vaihtelua olla yksivärisillä kynsillä. Alla yksi esimerkki Catricen kauniista monivivahteisesta lakasta, joka ei tietenkään pääse kuvassa yhtään oikeuksiinsa. Mutta on mulla parit vähän koristeellisemmatkin kynnet tuossa tallessa odottamassa julkaisua. Ettei nyt ihan hukuta tuosta aiemmin vahvasti blogia hallinneesta kynsiaiheesta liikaa.

Ovatko täällä muut jo innoissaan kevään tulosta?

Väriä hiuksiin ihan kotikonstein!

Ajattelin tästäkin lopulta kirjoitella blogiin, vaikka en aluksi meinannut. Mutta onhan tämä nyt aika iso saavutus. :D Nimittäin käyn aina värjäämässä hiukseni kampaajalla tai vähintään joku kaverini (kampaajia yleensä hekin) värjää hiukseni. En muista, että olisin koskaan ihan itse omia hiuksiani värjännyt. No, nyt koitti vihdoin sekin päivä! Minulla on jo jonkin aikaa (kohta puolisen vuotta?) majaillut kylppärin peilikaapin päällä pari saatua hiusväripakkausta. Nyt vihdoin uskalsin niistä toiseen tarttua ja värjätä ihan itse omat hiukseni.

En tietenkään tajunnut ottaa kunnollista "ennen" kuvaa, mutta yllä olevassa kuvassa näkyy mielestäni kuitenkin ihan hyvin se, mistä tilanteesta lähdettiin. Latvoja on vaalennettu liukuvasti ja omaa maantienharmaata hiusväriä on kasvanut jo todella reilusti esiin. Eli aikamoinen sekamelska tuo lähtötilanne oli.

Laitoin hiuksiini L'Orealin Prodigy värin sävyssä 6.0 Light Brown. Vanha hiusvärini oli sen verran haalistunut, että tämä väri oli jopa melko lähellä sitä sävyä, miksi vanha väri oli haalistunut. Vanha hiusvärini ei tosin ollut näin lämmin. Muutos ei siis ollut iso, mutta nyt sain kivasti juurikasvun piiloon ja hiukset tasaisemman värisiksi. Olin lopputulokseen oikein tyytyväinen ja ehkä uskallan vielä sen toisenkin peilikaapin päällä odottelevan hiusvärin hiuksiini lätkäistä jossain vaiheessa, eihän tämä nyt niin vaikeaa ollut itse tehdä. :) Olen pääsääntöisesti viihtynyt tummemmissa hiusväreissä ja kokeillut myös erikoisempiakin väriyhdistelmiä. Tämä hyvin luonnollinen sävy on kivaa vaihtelua ja eikös kevättä kohti mennessä monesti halutakin vaaleampaa hiusväriä? Uskoisin myös, että tässä värissä oma juurikasvuni ei näy häiritsevästi, joka on aina hyvä, kun olen aika laiska hiuksiani värjäilemään.

Aion kyllä jatkossakin kampaajalla käydä, kun kaipaan jotakin erikoisempaa hiuksiini, mutta ehkä innostun välillä myös kotivärjäilemään hiuksiani. Kampaajalla käynti on semmoista ihanaa luksusta, josta tykkään ja olen valmis muutaman kerran vuodessa kyllä maksamaan. Olen tässä myös ehtinyt jo vähän haaveilla vaihteeksi lyhyemmistä hiuksista, joten katsotaaan jos jossain vaiheessa uskaltaisin pistäytyä kampaajalla taas pätkäisemässä kunnolla mitasta pois...

Kuinka moni värjää hiuksiaan kotona ja kuinka moni käy kampaajalla värjäämässä?

Sairaslomalaisen pikainen tervehdys

Kuun vaihde on omalta osaltani mennyt valitettavasti sairastaessa. Ja sen verran paha tauti iski päälle, että tässä menee varmasti vielä useampi viikko ennen kuin pääsen taas ihan normaaliin arkeen kiinni ja voimat riittävät töiden lisäksi kaikkeen muuhunkin, kuten blogin kirjoitteluun. Eli jos jonkinlaista pientä kirjoitustaukoa tässä ilmaantuu, niin se tulee sitten olosuhteiden pakosta, mutta toivottavasti jää kuitenkin lyhyeksi.

Onneksi mulla on ollut kaksi oikein ihanaa karvaista hoitajaa (ja yksi vähän vähemmän karvainen), joiden avulla on selvitty nyt toivottavasti jo taudin pahimman vaiheen ohi. Hauvat ovat tyytyväisinä lepäilleet kanssani kotona, yleensä toinen kainalossa ja toinen jaloissa. Ainakin ollaan nyt kolmistaan nukuttu vähän univelkoja pois. :)

Yllä pari kuvaa helposta ja nopeast arkimeikistäni, jossa yhdistin tummat huulet meikattuihin kulmiin ja ruskeisiin silmänrajauksiin. Ripsariakin levitin tällä kertaa vain yläripsiin, joka tuo ihan kivan raikkaan ilmeen. Poskilla on aavistus poskipunaa, mutta meikkivoiteet, puuterit yms on jätetty pois. Tällaisen meikin tekoon ei montaa minuuttia mene ja turvaudunkin usein tummiin huuliin ja meikattuihin kulmiin, jos pitää äkkiä pästä lähtemään johonkin vähän laitettuna. Silmälaseja käyttäessä ripsari tai muu silmämeikki eivät ole mitenkään must. Huulilla on NYXin soft matte lip cream Transylvania, joka on noussut ihan ehdottomaksi suosikikseni viime aikoina. Poskilla Milanin Berry Amore punaa ja rajaukset tein H&M:n ruskealla liquid eyelinerilla. Kulmat tehty Lumenen kulmapaletilla, joka on ehdoton luottotuotteeni kulmien laittoon.

Oletteko muuten jo törmänneet kauneusblogeissa viime aikoina kynttilöihin (esim täällä)? Ikeasta löytyy nimittäin tuoksukynttilöitä, jotka tuoksuvat kuulemma aivan Guerlainin puuterihelmiltä. Pitihän minunkin käydä yksi semmoinen kynttilä ostamassa ja samalla mukaan tarttui pari vaniljan tuoksuista kynttilää, koska vanilja on vain ihan mun lemppari. :)

Palaillaan asiaan  toivottavasti taas pian ja toivottavasti huomattavasti terveempinä!