Kouluhöpinää.

Täällä sitä ollaan taas pitkästä aikaa koneen ääressä. Tuntuu kyllä, ettei aika riitä täällä Kälviällä yhtään näihin omiin juttuihin kun on niin paljon kaikkea muuta uutta ja ihmeellsitä. Ja aika paljon touhutaan tän asuntolaporukan kanssa kaikkee iltaisin, niin siinähän se aika hyvin menee. Ja nyt kun saatiin jo vähän läksyäkin, pitäis meinaan kirjoittaa oma tanssielämänkerta. Sitä oon kovasti nyt sitten yrittänyt väkertää.

Kuvituksena toimii kotoa muutamaa päivää ennen lähtöä otetut kuvat.


Se oma rakas tietokone. Ja kyllä, ruudulla pyörii Amerikan Huippumalli.

Hieman syksyn ohjelmasta ensin. Meillä vaihtuu noin viikon-kahden välein opettajat ja nyt pari ekaa viikkoa meillä on ollut nykytanssia ja improvisaatiota. Ensi viikolla on sitten balettia ja jazzia. Sen jälkeen aletaan tekemään nykytanssi prokkista ja sitten vastaan tuleekin jo syysloma.

Syysloman jälkeen lähdetään Norjaan oppimaan hip hoppia. Norjassa ollaan ma-pe ja olen jo aivan innoissani ulkomaille lähdöstä. Oletin jotenkin, että opintomatka olisi vasta joskus keväällä. Matkan jälkeen työstämme imrovisaation kautta sooloja ulkomaalaisen opettajan kanssa. Sitten tiedossa on vielä nykytanssia, kehonhuoltoa, balettia, butoa, jazzia, primitiivista tanssia ja Anni palaa vielä pariksi viimeiseksi viikoksi pitämään taas nykytanssia & improa.


Villasukat. Mummon kutomat.

Huomenna mun pitäis suunnata ensimmäistä kertaa kotiin täältä Kälviältä. Saa nähdä mitä siitä tulee, mutta onneksi taidan saada Suvin matkaseurakseni. ja jos huomenna muistais tulostaa ton Eniron ajo-ohjeen, niin ei oltais ehkä niin hukassa. Vaikka tosi hyvinhän mä tännekin päin löysin. Vaikka luulin aina ajaneeni ohi, kun matkaa seuraavaan kääntymiseen oli joku 14km vielä. :D


Iso nalle, jonka sain läksiäislahjaksi. (Veetikin sieltä takaa vähän pilkistää.)

Sitten se kaikkia askarruttava kysymys, eli olenko tykännyt olla täällä Kälviällä? No, kyllä! Ihan mun paikkanihan tämä on. Saa tanssia joka päivä ja saa asua samanhenkisten ihmisten kanssa. Nyt jo tuntuu, että olen oppinut paljon uutta ja sain tänään todella hyvää palautetta meidän opettajalta, kun oli semmoiset henkilö kohtaiset keskustelutuokiot. Tuntuu, että tämä on just sitä, mitä nyt tarvitsen ja varmasti tulen löytämään uusia hienoja puolia itsestäni tanssijana. Sain myös ihan hyviä vinkkejä siitä, mihin kannattaa keskittyä reenaamisessa jatkossa ja mitä kautta lähden niitä uusia juttuja hakemaan.


Läksiäistarjottaviani.

Asuntola-asuminen oli mulle se suuri kysymysmerkki kun tänne tulin. En ole koskaan kenenkään "vieraan" kanssa asunut, joten vähän jännitti mitä siitä tulee, mutta ilman sen suurempia ongelmia sekin on mennyt. Kämppis on mukava ja muut linjalaiset asuu lähellä, samalla käytävällä. Välillä vähän tuntuu, että asuu lasten keskellä, kun täällä on noita peruskoulusta tulleita ammattiin opiskelevia kanssa asumassa, mutta lapsiahan ne on. On sielläkin joukossa ihan fiksuja tapauksia. Naureskeltiinhan me jo muiden tanssijoiden kanssa, että tää on meidän BB-kokemus, kun täällä kameravalvonnan alaisena eletään.


Elomessuilta tartui mukaan: pinkki suoristusrauta, jonka kaupanpäällisinä pähkinöitä, suklaata ja päähieroja.

Eli tämmöistä yleistä höpinää tällä kertaa. nyt on korkea aika painua nukkumaan, vaikka laukutkaan ei ole vielä pakattuna, mutta toivottavasti sitä huomenna jossain vaiheessa vielä ehtii vähän pakkaamaankin, etten ihan tyhjin käsin lähde kotia kohti. Vaikka tänne Kälviällehän sitä sitten paaltaan jo maanantaina, joten enköhän aina sinne asti kestä, jos jotain unohtuu matkasta.

Kälviä kiittää ja kuittaa! Hyvää yötä!